Uusia tradenomeja valmistui Virroilta

Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteestä valmistui elokuussa 16 uutta tradenomia. Kaksivuotisen koulutuksen kohderyhmänä olivat työttömät tai työttömyysuhan alaiset opistoasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt, joilla oli kokemusta erilaisista liiketoiminnan tehtävistä ja jotka halusivat laajentaa tutkintonsa amk-tutkinnoksi. Lähes kaikki opiskelijat suorittivat KESKOn mestarimyyjä-koulutuksen ja muutama osallistui K-Kauppiasopintoihin. 15 opintopisteen laajuinen harjoittelu suoritettiin kesällä 2011. Opinnäytetöistä suurin osa oli yrityksille tehtyjä tutkimus- ja kehittämisprojekteja.

Yksi opiskelija palasi työhönsä pitkän lomautuksen keskeydyttyä tammikuussa 2011. Hän siirtyi opiskelemaan työn ohessa Virtain aikuiskoulutusryhmään. Kaksi opiskelijaa työllistyi kevätlukukauden 2012 aikana. He jatkoivat opintojaan ja valmistuivat tässä ryhmässä. Yksi opiskelija perusti yrityksen kesällä 2012. Hän on hakenut jatkoaikaa opintojensa suorittamiseen. 16 tradenomiksi 31.8.2012 valmistuvasta kuudella on koulutusta vastaava työpaikka.

Helena Kairamo ja Heikki Toijala luovuttavat Ilya Ulaselle stipendin.

 

 

Teija Törmä piti valmistuneen opiskelijan puheen.

Teija Törmä: Valmistuneen opiskelijan puhe

Odotin koulun päättymistä innokkaasti. Vain siitä syystä, että aloittaessani työt opiskelujeni ohessa helmikuussa, minulla ei ollut enää yhtään aikaa itselleni. En ehtinyt enää lukea kirjoja, joka on minun rakkain harrastukseni.

Luen perinteisesti joka kesä Kaari Utrion romaaneja: aina samat romaanit uudestaan ja uudestaan. Kaari Utrio julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 1968. (olin jo syntynyt, vaikka olenkin vain 28 ja risat). Hän on ollut neljä vuosikymmentä yksi Suomen suosituimpia kirjailijoita.  Nyt vieläkin, seitsemänkymmentävuotiaana, hän edelleen kirjoittaa yhden kirjan per vuosi.

Olen nyt elokuun kolmannen päivän jälkeen urakoinut Utrion tuotannosta kuusi kirjaa, viimeiseksi kirjan (2011) Oppinut neiti. Oppinut neiti on tarina suomalaisen opettajaneidin Sofia Malmin matkasta 1830-luvun Pietarin palatseista Lapin tuntureille ja Vantaanjoen viljaville vainioille. Utrion historiallisissa romaaneissa ja tietokirjoissa korostetaan naisen merkitystä ja voimaa ja samalla vastuuta yhteiskunnan koossapitävänä tekijänä. Historian tutkimusten perusteella Utrio toteaa, että vielä 150 vuotta sitten naisen asema hädin tuskin erosi orjan asemasta. Erona oli vain se, että nainen pystyi perimään omaisuutta, häntä ei voinut myydä tai tappaa. Naisella ei ollut oikeutta edes lapsiinsa. Ratkaisevina naisten koulutuksen askelina Kaari Utrio pitää naiselle myönnettyä äänestysoikeutta ja oikeutta ansaita. Kouluttautumisen mahdollistumisen myötä nainen uskomattoman nopeasti tunkeutui mukaan yhteiskunnalliseen elämään.

Nyt elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Meidän ikäluokan perusopetus alkoi seitsemänvuotiaana. Yhdeksän vuoden oppivelvollisuuden jälkeen on koulun penkkejä kulutettu enemmän ja vähemmän vapaaehtoisesti lähes toinen mokoma. Minä olin toisen asteen koulussa yhteensä viisi vuotta: lukiossa kolme vuotta ja kauppaoppilaitoksessa kaksi vuotta. Lisänä tässä ovat vielä omaehtoiset kurssimuotoiset koulutukset sekä työhön liittyvään koulutukset.

Nyt meitä on tässä luokallinen oppineita neitejä, rouvia ja herroja: uusia liiketalouden tradenomeja. Olemme suorittaneet kahdessa vuodessa ammattikorkeakoulututkinnon Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä.

Minulle tämä opiskelujakso tuli oikein sopivaan ja hyvään saumaan: olin ollut pitkiä jaksoja työttömänä. Vakituisen työn menetin jo viime vuosituhannella, eikä siis näin ollen uskoa omaan osaamiseen ja hyödyllisyyteen enää oikein ollut. Ikänikään ei parantanut eikä paranna asemaa työmarkkinoilla. Hain tähän koulutukseen ja pääsin! Enpä olisi ikinä uskonut pärjääväni näin hyvin. Enkä osannut aavistaa, kuinka mukavaa on opiskella ja oppia uutta.

Oppimiskyky on kuulemma parhaimmillaan alle kaksikymppisellä, kun taas todellinen viisaus tulee vasta tiedon ja elämänkokemuksen yhdistelmänä. Oppiminen voidaan taas määritellä vuorovaikutteiseksi prosessiksi, jossa oppija muuntaa kokemuksiaan niin, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan tapahtuu pysyviä muutoksia. Minä olen oppinut. Minussa on tapahtunut muutos.  Kiitokset siitä kuuluu siskolleni Kaijalle, joka toimii työhönvalmentajana Honkalampi-säätiössä Itä-Suomessa. Hän on valmistunut muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi. Hän juuri esitteli minulle tämän koulutuksen. Kiitokset Annelle, joka lähetti minulle 24.8.2010 klo 13:14 tekstiviestin, jossa luki ”nyt on munkin hakemus perillä.” Tuskin olisin yksin edes hakenut tänne. Kiitokset Helenalle  erinomaisista oppilasvalinnoista ja ihan parhaasta koulutuksesta. Minä olen työllistynyt haluamaani työpaikkaan juuri tämän koulutuksen ansiosta. Kiitos Päivikille hyvästä täydennyksestä Parkano-Seuraan. Kiitokset koko SAMLIKOH-ryhmälle ja kaikille opettajille. Teidän kanssanne on ollut ilo opiskella, ja ennen kaikkea - olen oppinut teiltä paljon.

Kirjojen lisäksi katson ainakin hetkellisesti lisääntyneellä vapaa-ajallani myös videoita. Viimeisin katsomani elokuva oli nimeltään Nälkäpeli. Nälkä oli ennen vanhaan se, mikä motivoi eniten työntekoon. Nykyään työtä tehdään ehkä paremminkin ”makean nälkään”. Nälkäpelin toivotuksen toistan teille kiitosten kera.  MAY THE ODDS BE EVER IN YOUR FAVOUR! “Olkoon onni teille myötäinen”.

10 SAMLIKOH kiittää ja kuittaa!

Kiitos!  

 

Bäng – näin kaatuu matikkapeikko!

Tällä kertaa blogissa esiintyvät ilta- ja viikonloppuryhmä 10traden aikuisopiskelijat. Liiketalouden aikuistradenomikoulutus alkaa seuraavan kerran Virroilla vuonna 2013.

”Liiketalous on matemaattisesti lahjakkaiden laji ja olen aina halunnut päästä mukaan ”. Näin heittää TAMKin toisen vuoden aikuisopiskelija Tytti Päivärinta, joka on myös yrittäjä ja perheenäiti. Kunnianhimo ajoi Tytin laittamaan paperit sisään AMK yhteishaussa keväällä 2010.

Haastattelu: lähipäivänä pe 27.4.2012

1.        

      Mikä sai hakemaan kouluun?

Minulla ei ole teoreettista kokemusta, vaikka käytännössä olen ollut 20 vuotta yrittäjänä. Käytäntöä siis löytyy, mutta teoria puuttuu.

2.       Miten valitsit juuri tämän opiskelupaikan ja -ohjelman?

Tämä (Virrat) on lähellä kotia ja hain vain tänne, se oli suurin syy. Kun on lapsia, ei voi lähteä kovin kauas käytännön syistä. Koulutusohjelmasta saan omaan alaani tietoa. Kaikki opinnot ovatkin tavallaan olleet kiinnostavia, mutta kaikki ei ikävä kyllä vastaa tarpeitani, esim. kansainvälinen kauppa. Yrityksellämme ei ole ainakaan näillä näkymin tarkoitusta laajentaa asiakaskuntaa. Lisäksi olen aina pitänyt liiketalouden hallitsevia erittäin viisaina ja matemaattiset alat ovat olleet minulle aina suuri peikko.

3.       Millaisia odotuksia sinulla oli opiskelusta?

Minulla ei ollut mitään odotuksia. Tämä oli kuin hyppy pimeyteen. Valitsin aikuisopiskelun, sillä en voinut lähteä päiväopiskelijaksi. Aikuisopiskelu oli myös tulopoliittisesti fiksumpi vaihtoehto.

4.       Miten olet yhdistänyt aikuisopiskelun, lapset, kodin ja työn?

Huumorilla. Olen joutunut aikatauluttamaan elämäni kahden vuoden aikana täysin uusiksi. Kun lapset ovat koulussa tai nukkuvat, on aika tehdä kouluhommia. Koulun vuoksi myös omat harrastukset ovat jääneet täysin. Lapset ovat kuitenkin aina etusijalla. Koti voi räjähtää ja pyykit voi jäädä koneeseen, niillä ei ole nyt niin väliä.

5.       Oletko saanut muilta palautetta opiskeluistasi ym.?

Kyllä, olen saanut palautetta. Suurin osa tosi positiivista kun ovat kuulleet, että opiskelen ammattikorkeakoulussa. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, mm. olet reipas, sitkeä. Mieleenpainuvimman palautteen antoi paras ystävä: ”olet hullun kunnianhimoinen”. Yhtäkään negatiivista ei tule nyt mieleen, että ei sitä ainakaan paljoa ole tullut.

6.       Millainen olisi mielestäsi ideaalitilanne lähteä AMKin aikuispuolelle?

Ensimmäisenä mieleen tulee, että kun lapset ovat vähän isompia. Työn näkökulmasta, jos työpaikassa on vakaa tilanne, eikä mitään hirveitä muutoksia ole tulossa. Siten saa keskitettyä huomion enemmän kouluun, vaikka ainahan sitä jostain joutuu tinkimään.

7.       Miten aikuisopiskelu eroaa aikaisemmasta opiskelukokemuksestasi?

Aika paljon. Aikaisemmin olen opiskellut päiväopiskeluna luovilla aloilla esim. tanssimista ja nyt on miltei täysin tietokoneiden ääressä, sisältäen myös teoreettista opiskelua.

8.       Onko joku asia yllättänyt sinut liittyen koko opiskeluun?

Vaativuus on yllättänyt. Ja opiskelun kokonaisvaltaisuus, se vie kaiken ajan, omankin.

9.       Millaisia ominaisuuksia mielestäsi aikuisopiskelija tarvitsee?

Huumorintajua, sitkeyttä, pitkää pinnaa ja kunnianhimoa.

10.   Mikä saa sinut jatkamaan opiskelut loppuun?

Ääretön jääräpäisyys, periksi ei anneta.

11.   Ovatko odotuksesi täyttyneet?

kyllä ja enemmänkin.

12.   Anna kolme neuvoa opiskelua pohtiville

1.       mieti tarkkaan suuntautumisvaihtoehto 2. mieti realistisesti riittävätkö rahkeet 3. pidätä henkeä ja hyppää, siivet kyllä kantavat.

13.   Lähtisitkö uudelleen?

Luultavasti kyllä. Elämässä pääasia on olla matkalla, tämä on ollut huima matka. Juicen sanoin voisin tilannetta kuvata näin ”mistä tulemme, sen tiedän. Mihin olemme matkalla, osaan kuvitella. Sano missä mennään.

Sari Jalonen

10 Trade

Muutoksen aika!

Siitä tulee syksyllä kaksi vuotta kun uusi elämäni alkoi. Monen vuoden haaveilun jälkeen toiveeni yllättäen toteutui. Melko nopealla tempolla järjestin asiani kuntoon ja valmistuin tulevaan. Kaivoin laatikon pohjalta parikymmentä vuotta sitten hyvin palvelleen laskimeni ja puhaltelin sanakirjojeni päältä pölyt pois. Niitäkään en ollut tarvinnut viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen. Syyskuun lopulla 2010 valmistuin ensimmäiseen koulupäivääni. Minusta tuli aikuisopiskelija!

Olin jo pitkään haaveillut opiskelusta. Halusin uutta haastetta elämääni ja uuden ammatin. Halusin kehittää itseäni ja oppia uutta. Se vaan tuntui mahdottomalta toteuttaa. Maaseudulla asuva kahden lapsen asuntovelkainen perheenäiti ei niin vain lähde opiskelemaan. Työnsin itseni monta vuotta taka-alalle, sillä lapsieni sekä perheen hyvinvointi meni aina edelle. Missään vaiheessa en kuitenkaan luopunut haaveistani. Odotin oikeaa hetkeä, sillä uskoin sen tulevan. Kun jotain oikein kovasti toivoo, toive usein toteutuu. Ihmisellä täytyy olla haaveita ja unelmia joita kohti kulkea. Ilman niitä ei jaksaisi ja elämä olisi paljon tylsempää. Haaveet ja unelmat antavat elämälle tarkoituksen.

Koulun alku toi mukanaan uudet haasteet. Koulumatkoihin kului yllättävän paljon aikaa ja voimaa, samoin koulutehtäviin. Aivan ensimmäisenä täytyi oppia opiskelemaan. Taito oli ruostunut menneinä vuosikymmeninä. Viimeksi olin lukenut aapista ja opetellut tyttärieni kanssa yhteen ja vähennyslaskuja. Äkkiä opiskelin korkeakoulussa jossa lähtötaso oli aivan toinen. Astuin uuteen maailmaan eikä minulla ollut mitään käsitystä mitä tehdä. Ensimmäiset harmaat hiukseni sain englannin ja ruotsin tasokokeisiin valmistautuessani. Auts! Kielten opiskelu on aina ollut minulle haastavaa ja olin varma, etten selviäisi. Vain toisin kävi. 

Monen monta tenttiä on nyt takana. Luettuja kirjoja on vino pino ja kirjastontädit sekä kotipaikkakunnallani että opiskelukaupungissani ovat tulleet tutuiksi. Päähäni pänttäämäni tiedon määrä on valtava. Sinne ovat uponneet niin englannin kuin ruotsin sanat ja kieliopit, matematiikan prosenttilaskut, tutkimusosaamisen todennäköisyyskaaviot samoin kun veroasiatkin. Monta tietokoneohjelmaa on tullut tutuksi ja käytän niitä tänä päivänä jo sujuvasti. Aikaisemmin en tiennyt edes niiden olemassaolosta. Uuden oppiminen on huikea tunne! Tuntimäärä, jonka olen tämän lähes parin vuoden aikana opiskeluun käyttänyt, on suuri. Siinä menee Excel-taulukot sekaisin, kun ynnään yhteen opiskeltuja tunteja.

Matkan varrella olen tutustunut aivan huipputyyppeihin. Ryhmämme vertaistuki ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat olleet vertaansa vailla. Kun joku väsyi matkan varrella, olivat tukijoukot heti valmiina. Ketään ei jätetty yksin murheidensa kanssa. Hyvät auttoivat heikompia, oli kyseessä mikä aine tahansa. Tehtäviä tehtiin välillä isollakin porukalla ja tsempattiin toisiamme tentteihin. Mitään tällaista en ole koskaan ennen kokenut!

Olen jälleen uuden edessä. Matka tradenomiksi oli työläs mutta antoisa. Opiskelijaelämäni alkaa pian olla ohitse ja katse täytyy siirtää kohti työelämää. Suurena haasteena tulee olemaan mielenkiintoisen ja antoisan työpaikan löytäminen. Mutta minulla on jälleen haaveeni. Unelmani joiden avulla jaksan ja joita kohti kuljen. Uskon jälleen siihen mihin aikaisemminkin. Kun jotakin oikein kovasti toivoo, se haave myös toteutuu!

Jaana Pekkala

Opintoretki Helsinkiin 2.5.2012

Iloinen joukko kokoontui Eduskunnan vierailijasisäänkäynnin luona vapun jälkeisenä keskiviikkona. Aikuisopiskelijat ovat puurtaneet syyskuusta 2010 ja ansaittu erilainen koulupäivä oli alkanut osalla jo hyvin aikaisin aamulla. Keuruulta, Seinäjoelta, Parkanosta, Tampereelta ja Ruovedeltä oli lähdetty junalla tai linja-autolla ennen kukonlaulua.

Arto Pirttilahti oli tavannut ryhmän heidän aloitellessaan opiskelua. Tuolloin teemana oli aluekehitys ja seutuyhteistyö. Arto lunasti lupauksensa ja kutsui ryhmän vierailulle Eduskuntaan. 

 

Turvatarkastuksen jälkeen eduskunnan virkaopas ja Arton eduskunta-avustaja Elina Sieppi ottivat ryhmän ystävällisesti vastaan. Kierros kesti 45 minuuttia ja monet portaat kipitettiin ylös ja alas. Eduskuntatalo on sokkeloinen ja täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Vuoden talossa työskennellyt Elina kertoi vieläkin joutuvansa kysymään ohjeita jonkin tilan löytämiseksi. Kierroksen aikana ryhmä sai aimo annoksen kulttuurihistoriallista tietoa. Kansanedustajien työskentelyssä tärkeintä on valiokuntatyö. Kierroksen aikana havaittiin useita televisiosta tuttuja kasvoja, keskiviikko on valiokunta- ja täysistuntopäivä.

Kiireen keskellä Arto Pirttilahti tuli tapaamaan ryhmää ja kertomaan talousvaliokunnan työstä. Kokouksessa aamulla oli käsitelty energiapoliittisia asioita, joista kehkeytyi kiinnostava keskustelu. Yleistä taloustilannetta sivuttiin, samoin suomalaisten yritysten ja koulutuksen ajankohtaisia asioita. 

Iltapäivällä ryhmä kävi tutustumassa Hub Helsinkiin. Hub Helsinki on osa kansainvälisten Hubien kasvavaa verkostoa, joka toimii jo 20 maassa. Päämääränä on tuoda yhteen ihmiset, jotka ovat valmiita kokeilemaan, innovoimaan ja työskentelemään yhdessä. Visiona on hyvinvoiva ja menestyvä yhteiskunta. Hub Helsinki on osuuskunta, jonka toiminta perustuu yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen. Hubeja on Suomessa Tampereella, Jyväskylässä ja Salossa. Hubit tarjoavat työtiloja, verkostoitumista ja asiantuntijaseminaareja sekä työpajoja. 

Opiskelupäivä pääkaupungissa oli onnistunut ja antoi ryhmälle lisäpotkua viimeiseen opiskeluprojektiin – opinnäytetyöhön. Ryhmä valmistuu tradenomeiksi elokuussa. Pirkanmaan Ely-keskuksen rahoittama työvoimapoliittinen koulutus on osoittautunut todella tehokkaaksi. Vanhentunut opistoasteen tutkinto päivitetään vajaassa kahdessa vuodessa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnoksi. Kaksi opiskelijaa on jo työllistynyt tutkintoa vastaavaan toimeen. He suorittavat tutkintonsa ryhmän mukana joustavin opiskelujärjestelyin. Työhaastatteluihin on kutsuttu useita opiskelijoita, ja jännityksellä koko ryhmä odottaa vastauksia.  Ryhmässä toisten auttaminen ja tukeminen ovat vertaansa vailla. Ilo oppimisesta ja hurtti huumori ovat hioneet timantin nimeltä 10SAMLIKOH.

 

Kirjoittaja yliopettaja Helena Kairamo, ryhmän tutor