maanantai 4. kesäkuuta 2012

Muutoksen aika!


Siitä tulee syksyllä kaksi vuotta kun uusi elämäni alkoi. Monen vuoden haaveilun jälkeen toiveeni yllättäen toteutui. Melko nopealla tempolla järjestin asiani kuntoon ja valmistuin tulevaan. Kaivoin laatikon pohjalta parikymmentä vuotta sitten hyvin palvelleen laskimeni ja puhaltelin sanakirjojeni päältä pölyt pois. Niitäkään en ollut tarvinnut viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen. Syyskuun lopulla 2010 valmistuin ensimmäiseen koulupäivääni. Minusta tuli aikuisopiskelija!

Olin jo pitkään haaveillut opiskelusta. Halusin uutta haastetta elämääni ja uuden ammatin. Halusin kehittää itseäni ja oppia uutta. Se vaan tuntui mahdottomalta toteuttaa. Maaseudulla asuva kahden lapsen asuntovelkainen perheenäiti ei niin vain lähde opiskelemaan. Työnsin itseni monta vuotta taka-alalle, sillä lapsieni sekä perheen hyvinvointi meni aina edelle. Missään vaiheessa en kuitenkaan luopunut haaveistani. Odotin oikeaa hetkeä, sillä uskoin sen tulevan. Kun jotain oikein kovasti toivoo, toive usein toteutuu. Ihmisellä täytyy olla haaveita ja unelmia joita kohti kulkea. Ilman niitä ei jaksaisi ja elämä olisi paljon tylsempää. Haaveet ja unelmat antavat elämälle tarkoituksen.

Koulun alku toi mukanaan uudet haasteet. Koulumatkoihin kului yllättävän paljon aikaa ja voimaa, samoin koulutehtäviin. Aivan ensimmäisenä täytyi oppia opiskelemaan. Taito oli ruostunut menneinä vuosikymmeninä. Viimeksi olin lukenut aapista ja opetellut tyttärieni kanssa yhteen ja vähennyslaskuja. Äkkiä opiskelin korkeakoulussa jossa lähtötaso oli aivan toinen. Astuin uuteen maailmaan eikä minulla ollut mitään käsitystä mitä tehdä. Ensimmäiset harmaat hiukseni sain englannin ja ruotsin tasokokeisiin valmistautuessani. Auts! Kielten opiskelu on aina ollut minulle haastavaa ja olin varma, etten selviäisi. Vain toisin kävi. 

Monen monta tenttiä on nyt takana. Luettuja kirjoja on vino pino ja kirjastontädit sekä kotipaikkakunnallani että opiskelukaupungissani ovat tulleet tutuiksi. Päähäni pänttäämäni tiedon määrä on valtava. Sinne ovat uponneet niin englannin kuin ruotsin sanat ja kieliopit, matematiikan prosenttilaskut, tutkimusosaamisen todennäköisyyskaaviot samoin kun veroasiatkin. Monta tietokoneohjelmaa on tullut tutuksi ja käytän niitä tänä päivänä jo sujuvasti. Aikaisemmin en tiennyt edes niiden olemassaolosta. Uuden oppiminen on huikea tunne! Tuntimäärä, jonka olen tämän lähes parin vuoden aikana opiskeluun käyttänyt, on suuri. Siinä menee Excel-taulukot sekaisin, kun ynnään yhteen opiskeltuja tunteja.

Matkan varrella olen tutustunut aivan huipputyyppeihin. Ryhmämme vertaistuki ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat olleet vertaansa vailla. Kun joku väsyi matkan varrella, olivat tukijoukot heti valmiina. Ketään ei jätetty yksin murheidensa kanssa. Hyvät auttoivat heikompia, oli kyseessä mikä aine tahansa. Tehtäviä tehtiin välillä isollakin porukalla ja tsempattiin toisiamme tentteihin. Mitään tällaista en ole koskaan ennen kokenut!

Olen jälleen uuden edessä. Matka tradenomiksi oli työläs mutta antoisa. Opiskelijaelämäni alkaa pian olla ohitse ja katse täytyy siirtää kohti työelämää. Suurena haasteena tulee olemaan mielenkiintoisen ja antoisan työpaikan löytäminen. Mutta minulla on jälleen haaveeni. Unelmani joiden avulla jaksan ja joita kohti kuljen. Uskon jälleen siihen mihin aikaisemminkin. Kun jotakin oikein kovasti toivoo, se haave myös toteutuu!

Jaana Pekkala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti